Läppärin käyttäjä pitää kädessään suurennuslasia.

Digipalvelut vihdoin kaikkien saataville


Jo vuonna 2020 digipalvelulaki määräsi viranomaisten palvelut ja osan järjestöjen verkkosivustoista saavutettaviksi. Sen lisäksi kesäkuussa 2022 voimaan tuleva EU:n esteettömyysdirektiivi vaatii, että myös yksityinen sektori tekee tietyt tietoliikenne- ja viestintäpalvelut esteettömiksi. Uusien vaatimusten soveltaminen alkaa kuitenkin vasta 28.6.2025, joten vielä ehtii hyvin selvittää oman palvelun saavutettavuutta ja mitä sille kannattaisi tehdä.

Aika huima määrä, jopa viidesosa mahdollisista asiakkaista on digipalvelulain voimaan tuloon asti tavoitettu huonosti tai ei ollenkaan. Palveluja ei voida käyttää hyvin, jos käyttäjällä on vaikkapa kuulo- tai näkövamma tai luki- ja oppimisvaikeus. Tilapäisetkään häiriöt, kuten kipsi kädessä, eivät saisi estää digipalvelujen käyttöä. On erittäin tärkeää, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan.


Näppäimistössä on esteettömyyteen liittyviä symboleita tavallisten kirjaimien tilalla.

Ohjelmistokehitys on parhaimmillaan asiakaslähtöistä innovointia, jossa verkkopalvelua tehdään kaikille. Haastattelin tätä blogia varten front end -puolen ohjelmistokehittäjäämme Mikko Saarista, jolle kaikkien loppukäyttäjien huomiointi tulee selkärangasta. Aiemmin saavutettavuusdirektiivistä blogannut Mikko paljastaa nyt omat vinkkinsä saavutettavan palvelun luomiseksi.


Uusi laki työn alla

Huhtikuussa 2022 hallitus antoi eduskunnalle esityksen* lainsäädännöksi, joka koskee tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia. Esityksen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta. Vaatimuksia aiotaan uudessa laissa soveltaa julkisten lisäksi yksityisiin toimijoihin, kun nämä tarjoavat esteettömyyttä koskevan lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia tuotteita tai palveluja kuluttajille.

Kun lainvalmistelu etenee, olemme viisaampia siitä, miten tulevat esteettömyysvaatimukset ja jo voimassa olevat saavutettavuusvaatimukset yhteensovitetaan. Esityksen mukaan digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annettuun lakiin lisättäisiin säännökset eräiden digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta. Saavutettavuus on esteettömyyttä verkkosivustoissa ja mobiilisovelluksissa sekä niihin liittyvissä toiminnallisuuksissa. Uusi laki koskee laajalti erilaisia tuotteita palveluita, joissa palvelun ohjelmistokehitys ja ylläpito ovat suuressa roolissa, kuten verkkokauppa, tietoliikenne- ja viestintäpalvelut ja useat liikenteeseen liittyvät palvelut.


Tuomarin nuija kannettavan tietokoneen näppäimistöllä.

Kilpailukykyä saavutettavuudella

Kun Mikko Saariselle selvisi saavutettavuuden tarpeen laajuus digiympäristössä, alkoi hän kokea saavutettavuuden edistämisen tärkeänä osana työtään. Mikko ajatteleekin nykyään, että jokaisen verkkosivuston kehittäjän olisi hyvä opetella keinot, joilla verkkopalveluja luodaan saavutettaviksi ja siten yhdessä rakennetaan yhdenvertaista Suomea. Asian ymmärrettyään ja kertaalleen eri toimenpiteet opittuaan, ei sitä enää oikein osaa sivuuttaa. Silloin katsoo kaikkia asiakasprojekteja automaattisesti saavutettavuuslasit päässään.

Koska saavutettavuusnäkökulmassa on tietynlaisia haasteita, voidaan se vieläkin nähdä ylimääräisenä työnä ja kulueränä. Yhdenvertaiset verkkopalvelut kasvattavat kuitenkin yrityksen kilpailukykyä. Nyt, kun esteettömyysvaatimukset toimeenpannaan koskemaan myös kaikkia yksityisiä palveluntuottajia, olisi taloudellisesti kannattavaa ottaa käyttäjälähtöisyys entistä tarkemmin huomioon jo heti uutta projektia aloittaessa. Mikko muistuttaa, että saavutettavuus on helpompi pitää mukana koko kehityskaaren ajan, kun se on otettu joka palvelussa jo alusta saakka huomioon. Muuten uuden sisällön lisääminen saattaisi rikkoa saavutettavuuden.


Saavutettavuus näkyy Ceonillakin

Digipalvelulain voimaantulon jälkeen on julkisen palvelun parantamista velvoitettu myös verkossa olevien palveluiden osalta. Mikko iloitsee, että saavutettavuus näkyy Ceonilla päivä päivältä yhä enemmän. Asia on usein mukana keskusteluissa ja on jo päästy tekemään onnistuneita projekteja asiakkaille saavutettavuus edellä.

Koska asiakkaat ymmärtävät jo vaatia projekteihin aihepiirin osaamista, on se nostanut saavutettavuuden olennaiseksi osaksi ohjelmistokehittäjien pelikirjaa. Ceonin tekijät haluavat aktiivisesti kouluttautua teeman sisällä. Joissain tapauksissa asiakasprojektissa on voinut olla mukana ulkopuoliset saavutettavuusasiantuntijat, jolloin Ceonin ohjelmistokehittäjillä on ollut mahdollisuus oppia paljon lisää aiheesta. Mikko paljastaa erään asiakasprojektin tuoneen projektitiimille jopa kunniamaininnan saavutettavuudesta.

Mikko osallistuu aktiivisesti myös Ceonin omien verkkosivujen parantamiseen. Ne pyritään saamaan sellaiseksi, että mahdollisimman moni pystyisi niitä käyttämään erilaisista haasteistaan huolimatta. Kun alkuperäisen designin ei haluta liikaa muuttuvan, on parasta luoda taustalle toinen sivusto, johon toimintarajoitteinen käyttäjä voi etusivulle saapuessaan vaihtaa pelkästään yhtä nappia painamalla. Saavutettavassa sivustossa on kiinnitetty huomiota mm. näppäimistön käytettävyyteen ja värikontrasteihin. Lisäksi poistetaan kaikki virheet, jotka estäisivät erilaisten apuvälineiden, kuten ruudunlukijan käyttöä.


Ohjelmistokehittäjät testaavat mobiilisovelluksen käytettävyyttä

”Kun mitä tahansa palvelua luodaan, olisi kehityksen lähtökohtana oltava sen käytettävyys”

Mikon TOP 5 -saavutettavuusvinkit

Mikko kertoo palvelun muutostöiden aina alkavan auditoinnista eli kartoituksesta, jossa luodaan järjestelmällinen virhelista WCAG:n määritelmien pohjalta testaten nykyistä palvelua eri tavoin. Työn lähemmässä tarkastelussa saatetaan löytää teknologiapuutteita, jotka voivat johtaa muutoksiin olemassa olevan verkkopalvelun kehitykseen. On siis tehokkaampaa ja edullisempaa se, kun saavutettavuus on mukana alusta asti verkkopalvelun luomisessa, muistuttaa Mikko.

Kun mitä tahansa palvelua luodaan, olisi kehityksen lähtökohtana oltava sen käytettävyys myös erilaisten haasteiden osalta. Silloin se palvelee parhaiten kaikkia tasapuolisesti. Mikko kertoo hänen TOP 5 -saavutettavuusvinkkiä niille verkkopalvelun omistajille, jotka nyt pohtivat, onkohan heidän palvelunsa tarpeeksi saavutettava.

  • Testaa palvelua pelkästään näppäimistöllä. Onnistuuko sen käyttäminen? Vaikka kaikki osiot tulisi olla saavutettavissa, niin on hyvä testata vähintään se, että pääseekö käyttäjä esimerkiksi “osta”-nappulaan. Onko selausjärjestys looginen?

  • Testaa ruudunlukijan käyttöä. Pääseekö ruudunlukijalla käsiksi kaikkiin kohtiin, esimerkiksi ALT-teksteihin?

  • Tarkista värikontrastit. Kontrastit vaikuttavat teksteihin sekä käyttöliittymäelementteihin. Tämä vaihe on tärkeä esimerkiksi näkörajoitteisten kannalta, koska heillä on haasteita erottaa tekstiä taustastaan. On olemassa tietyt kontrastirajat, joihin kannattaa tutustua.

  • Tarkista värien käyttö. Pelkästään väri ei saa olla se, joka indikoi jotain asiaa palvelussa. Tässä pitää huomioida myös värisokeuden monet eri lajit.

  • Testaa käyttöliittymän hallittavuus. Verkkosivujen käyttö ei saa vaatia pelkästään esimerkiksi swaippausta johonkin suuntaan tai olla jonkin liikkuvan elementin varassa.

Näiden lisäksi selkeässä ja saavutettavassa verkkopalvelussa on tietysti paljon muutakin huomioitavaa, kuten kirjoitusasu. Lukuisat emojit saattavat rasittaa melkoisesti ruudunlukijan kanssa toimivaa, ja jo pelkästään epäselvä fontti verkkokaupan teksteissä voi aiheuttaa tuskastumisen sekä välittömän poistumisen palvelusta, vaikkei erityistä toimintarajoitetta olisikaan.

Esittely erilaisista värisokeuden muodoista liukuvärjättyjen väripalkkien avulla.

Saavutettavuuspalautteeseen on aina reagoitava

Saavutettavuuspalautteella tarkoitetaan ilmoittamista sellaisista poikkeamista, jotka ovat digipalvelulain vaatimusten mukaisia. Palvelussa on voinut esimerkiksi ilmetä teknisiä saavutettavuusongelmia, kuten ruudunlukijaa ei ole pystytty käyttämään tai videossa ei ole ollut tekstejä.

Ei ehkä ole vielä kaikkien tiedossa, että digipalvelulain piiriin kuuluvalla palveluntarjoajalla on velvoite vastata annettuun palautteeseen saavutettavuuden epäkohdista. Sekin kannattaa ottaa huomioon organisaatiossa, että löytyy taho, joka reagoi nopeasti saavutettavuuspalautteisiin. Palautemahdollisuus on myös oiva tapa hankkia arvokasta tietoa palvelun käytettävyyden parantamiseksi. Palautteen avulla voidaan puutteet ottaa heti työn alle ja saada sitä kautta palvelua yhä toimivammaksi.

”Muutokset vaativat aina aikaa ja työtä, mutta onnistuessaan nämä tuottavat edistysaskeleen yhdenvertaisuuden toteutumisessa ja sitä kautta myös lisäarvoa liiketoimintaan.”

Ceonin ohjelmistokehittäjät työpisteellään

*Hallituksen esitys kokonaisuudessaan täällä.


Lähde kanssamme muutoksen tielle!

Saat nyt veloituksetta palvelusi saavutettavuuskartoituksen. Varaa tästä 15 min aika asiantuntijallemme. Kerro lyhyesti palvelustasi ja lisää oheen linkki verkkosivustolle.