Saavutet­tavuus verk­ko­pal­ve­luis­sa


Euroopan parlamentti asetti voimaan reilu kaksi vuotta sitten direktiivin, joka velvoittaa Euroopan unionin jäsenmaiden julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten olevan saavutettavuusstandardien mukaisesti saavutettavia kaikille käyttäjille. Direktiivin pohjalta on Suomessa kehitetty laki, jonka vaatimusten soveltaminen otetaan käyttöön portaittain vuoden 2019 loppupuolella. Kyseessä on siis suuri muutos julkisen sektorin palveluissa sekä tasa-arvoon liittyvissä asenteissa, mutta myös hyvä osoitus kaikille siitä, millaisella perustasolla modernin verkkopalvelun käytettävyyden tulisi olla. Jokaisen verkkosivustokehittäjän olisi hyvä tietää, mitä saavutettavuus tarkoittaa, ja miksi se koskee meitä kaikkia.


Mitä on saavutettavuus

Saavutettavalla palvelulla tarkoitetaan sähköistä palvelua, joka on suunniteltu kaikkia käyttäjiä varten tarjoamalla kaikille mahdollisuuden käyttää palvelua ja saavuttamaan haluttu tieto. Käytännössä se tarkoittaa esteellisten käyttäjien huomioimista palvelun teknisessä toteutuksessa sekä itse sisällön tuotossa. Esimerkiksi web-sivuston, kuten tämän blogin - tulisi palvella näkeviä ja sokeita käyttäjiä yhtäläisesti, mikä vaatii erityistä huomioita teknisessä toteutuksessa.

Yleisiä saavutettavuutta haastavia tekijöitä ja sovelluskehityksessä huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa:

  • näkövammat ja muut aistivammat

  • fyysiset ja motoriset rajoitteet

  • kognitiiviset rajoitteet ja sisällön ymmärryksen haastavuus

  • tottumattomuus digitaalisten palveluiden käyttöön

Saavutettavien ryhmiin lukeutuu useita ihmisryhmiä, kuten vanhat ihmiset, jotka voivat kokea haasteita huonontuneen näön ja muistin takia, tai maahanmuuttajat, joiden on hankalampi ymmärtää monimutkaista suomen kieltä ja siten saavuttavat halutun palvelun tarjoaman informaation heikommin. Palvelun saavutettavuutta arvioidaan WCAG (web content accessibility guidelines) -standardien mukaisesti. WCAG:n määritelmät ovat kattavin kuvaus saavutettavuudesta ja sitä käytetään pääsääntöisesti palvelun saavutettavuuden tason mittaamiseen. Vaikka saavutettavuuslaki perustuu WCAG:n määritelmiin, se ei silti takaa kokonaisvaltaista saavutettavuutta. Oikeanlainen palvelumuotoilu sekä sisällöntuotanto ovat myös kriittisiä tekijöitä palvelun saavutettavuudessa tai saavuttamattomuudessa.


Miksi saavutettavuus on tärkeää?

Perinteisten palveluiden siirtyminen sähköiseen muotoon nostaa esiin saavutettavuuden tärkeyden. Huonosti saavutettava verkkosivusto johtaa siihen, että palveluiden saaminen vaatii rajoittuneita henkilöitä käyttämään verkkopalveluita, joita ei ole suunniteltu heitä varten. Tämä vastaa esimerkiksi fyysistä palvelupistettä, johon liikerajoitteisella ei ole pääsyä pyörätuolilla. Kyse on siis tavanomaisesta tasa-arvosta ja vähemmistöjen huomioimisesta, joka on jo standardi fyysisessä esteettömyydessä.

”Pahimmillaan viidesosa mahdollisista asiakkaista tavoitetaan huonosti tai ei lainkaan”

Saavutettavuus koskee myös kaupallisia verkkopalveluita. Väestöstä peräti 20% kokee haasteita verkkopalveluiden käytössä huonon saavutettavuuden takia. Se tarkoittaa, että pahimmillaan viidesosa mahdollisista asiakkaista tavoitetaan huonosti tai ei ollenkaan. Saavutettavaksi kehitetty verkkopalvelu palvelee myös muita käyttäjiä, sillä se ratkaisee käyttöliittymän käytettävyyteen liittyviä ongelmia, joita ei normaalissa kehityksessä välttämättä huomaisi. Sivusto on siten kannattavaa kehittää äärikäyttäjät mielessä, jolloin se palvelee mahdollisimman suurta osaa käyttäjistä.


Saavutettavuuden tekninen toteutus

Osa toimintarajoitteisista käyttäjistä käyttää erilaisia apuvälineitä verkon selaamiseen. Apuvälineiden oikeanlainen toiminnallisuus vaati erityisiä huomioita palvelun teknisessä toteutuksessa ja siksi nämä käyttäjät kokevat usein eniten ongelmia tavallisessa selauksessa.



Ruudunlukijat

Ruudunlukuohjelma on yleinen apuväline näkökyvyltään heikoille käyttäjille. Eri ruudunlukuohjelmia on käytössä muutamia, mutta ne toimivat pohjimmiltaan samalla tavalla, eli tulkitsemalla verkkosivun lähdekoodia. Tämän takia kuvaavilla teksteillä ja roolitetuilla elementeillä rikastettu lähdekoodi on tärkein työkalu saavutettavan sovelluksen luomisessa.

Ruudunlukuohjelmia käytetään kuulonvaraisesti näppäimistöä käyttäen. Nuolinäppäimillä käyttäjä pystyy siirtymään elementtien välillä, jolloin ruudunlukuohjelma lukee valitun elementin sisällön ja tyypin sekä myös mahdolliset asetetut lisätiedot, kuten painikkeelle asetetun, toimintaa kuvaavan tekstin. Ruudunlukijalla on myös mahdollista selata sivua siirtymällä seuraavaan haluttuun elementtityyppiin, kuten otsikkoon tai linkkiin.

Yleinen tapa selata sivua ruudunlukijalla on verkkopalveluiden otsikoiden selaus, jolloin ruudunlukijalla voi ensin valita halutun otsikon ja sitten selata sen alla olevaa sisältöä normaalisti elementti kerrallaan. Tämän takia sivuston sisällön oikeanlainen otsikointi on tärkeää selkeän sisältörakenteen luomiseksi. Otsikkoelementit tulisi järjestää oikein, otsikkonumeroiden (h1, h2, h3, h4, h5 h6) merkiten sisällön tasoa dokumenttipuussa. Muita hyödyllisiä maamerkkejä ovat pääsisältö (main) ja alaviite (footer), jotka helpottavat sivun rakenteen hahmottamista ja mahdollistavat siirtymiseen suoraan haluttuun sisällön osaan.


Havainnolistava kuva verkkosivun selaamisesta ruudunlukijalla.

Esimerkki verkkosivun ulkonäöstä visuaalisesti (vas.) ja kuinka sokea ”näkee” saman sivuston (oik.)


Ruudunlukijakäyttäjät kohtaavat haasteita sivustoissa, joissa elementtien kuvaukset ovat puutteellisia. Yleinen virhe on painikkeista puuttuva kuvaava teksti, varsinkin kun kyseessä on ikonipainike. Jos painike vie uudelle sivulle, tulisi verkkopalvelun komponentille antaa attribuutti, jolla ruudunlukija osaa lukea lukee sen linkkinä (role=”link”). Lisäksi vuorovaikutus käyttäjän kanssa tulisi ottaa huomioon käyttäjän toiminnoissa. Esimerkiksi painikkeesta avautuvan valikon pitäisi ilmoittaa avautunut tilansa, jotta käyttäjä tietää sisällön muuttumisesta.

Tarvittaessa on myös mahdollista siirtää ruudunlukijan kohdistus avautuneeseen sisältöön esimerkiksi modaalin avautuessa, mutta yleisesti dynaamisen sivuston kanssa on oltava varovainen, ettei sivuston rakenne muutu liikaa tai ettei ruudunlukijan kohdistusta siirretä automaattisesti turhaan. Näissä tapauksissa käyttäjän on helppo eksyä sivulla ja sivuston rakenteen visualisointi mielessä hankaloituu.

Haasteita aiheuttavat myös sivustot, jotka tarjoavat tietoa visuaalisten elementtien varassa. Jos tärkeä osa sisällöstä on kuvissa tai videoissa, on huomioitava, että tieto voidaan saavuttaa vaihtoehtoisesti ruudunlukijalla. Jos tieto esitetään kuvan avulla, on kuvaan lisättävä alt-parametrina kuvaava teksti ruudunlukijoita varten. Yleinen virhe myös on, että sivustoilla käytetään otsikkotasoja tekstin otsikoiden tyylittämiseen. Edellä mainittu aiheuttaa kuitenkin hankaluuksia ruudunlukijaa käyttäville, sillä otsikoiden tulisi kuvata sisällön tasoja ja esiintyä sivulla numerojärjestyksessä.



Näppäimistökäyttäjät

Saavutettavuudessa on huomioitava myös motorisesti rajoittuneet käyttäjät, jotka ensisijaisesti selaavat sivustoja näppäimistön avulla. Näissä tapauksissa on otettava huomioon, että kaikkiin elementteihin pääsee navigoitua sarkainnäppäimen avulla ja että selausjärjestys vastaa sivun visuaalista järjestystä. Sarkain navigoi elementtejä dokumenttipuun mukaisessa järjestyksessä, kohdistaen vain aktivoitaviin elementteihin.

Näppäimistökäyttäjille onglemia aiheuttavat usein sivustot, joiden visuaalinen rakenne ei vastaa dokumenttipuun selausjärjestystä. Käyttäjän sijainti on sillon helppo hukata, jos kohdistus ei etene loogisessa järjestyksessä (ylhäältä alas, vasemmalta oikealle). Navigaatioita helpottamaan on myös hyvä asettaa hyppylinkki sivuston ensimmäiseksi elementiksi Hyppylinkillä käyttäjä pystyy halutessaan hyppäämään suoraan pääsisällön alkuun, ohittaen yläpalkissa olevat kohteet.



Erityistä huomiota on kiinnitettävä mahdollisiin näppäimistöansoihin, joita voi syntyä kun sivun sisältö muuttuu dynaamisesti ja käyttäjän nykyinen kohdistus katoaa. Elementin saavuttamattomuus näppäimistöllä tai näppäimistökohdistuksen katoaminen alkuun aiheuttaa käyttäjissä turhautumista ja vaatii paljon turhia painalluksia tiedon saavuttamiseksi.

Näiden esimerkkien lisäksi saavutettavuuden alle kuuluu myös suuri määrä muita käyttäjäryhmiä kuten värisokeat, heikkonäköiset ja muuten kognitiivisesti haasteelliset käyttäjät, jotka eivät välttämättä käytä apuvälineitä verkon selaamiseen. Verkkopalvelun tulisikin noudattaa visuaalisen designin periaatteita, kuten värien oikeanlaisen kontrastin, fonttien koon ja ikonien toiminnallisuuden selkeyden huomioimisen. Näitä käytettävyyden perusperiaatteita seuraamalla saadaan kitkettyä jo suuri osa saavutettavuutta hankaloittavista tekijöistä, samalla peruskäyttäjiä palvellen.



Toimivimman ja kaikkia palvelevan lopputuloksen saa parhaiten, kun palvelumuotoilu ja toteutus suunnataan äärikäyttäjille, kuten ruudunlukijan varassa sivustoa selaaville, jolloin kaikki käyttäjät hyötyvät käytettävyyden erityisestä huomioimisesta. Saavutettavuus olisikin syytä ottaa osaksi normaalia sovelluskehitysprosessia, sillä alusta asti saavutettavaksi toteutettu palvelu on vankka ja joustava jatkokehitykselle. Saavutettavuuden noustessa ajankohtaiseksi lakimuutoksen myötä, myös muidenkin kuin julkisen sektorin palveluiden tulisi herätä muutokseen. Tekijöillä, kuten ohjelmoijilla, on nyt hyvä mahdollisuus erikoistua saavutettavuuteen, tai ainakin opetella perusteet, sillä yhä enemmän digitalisoituvassa maailmassa saavutettavuuden tärkeys korostuu koko ajan enemmän.


Tämä kirjoitus oli ensimmäisemme ja se on Mikon käsialaa. Otamme mielellämme palautetta vastaan ja postiahan on aina kiva saada. Voit laittaa tästä Mikolle kommentin, kysymyksen tai parannusehdotuksen.